* ASIAsaitti.*

3106. PLASMONI vuodoista.

IAEA ja STUK tekevät kaikkensa estääkseen ihmiskuntaa tajuamasta kaikkia niitä systeemejä joilla ydinvoimalaitokset vuodattavat säteilyjään ympäröivään luontoomme ja maailmaan. Aikoinani minua suuresti hämmästytti tieto siitä, että aineiden säteilystä erosoitumisen kaikkinainen tutkimus kiellettiin kansainvälisin pakkolain. Suoraan IAEA:sta ja sisäministeriön määräyksestä.

Maallikoille näytetään miten 23cm paksusta massiivisesta reaktorien rautakuoresta on tehty tiivis miilu, metallipullo. Josta minkään aineen ei pitäisi karata. Saati säteilyfotonien missään muodossa. Posivan 5cm paksujen kuparimassiivisten Onkalon pullojen kestävyyttä on ollut maanpetos myötään epäillä. Mutta minä olen aina tiennyt. että läpi tulee ja paljon!

2008 TVO:n yhteiskuntaraportissa ydinyhtiö myöntää menettävänsä reaktorinsa sisällöt kokonaan yli tonnin vuosivauhdissa, niin että 90v päästä näennäisen massiivinen paineastiansa on typö tyhjä. Kysymys asettuukin m i k s i . Mikä on se mekanismi joka tonnit vapauttaa?

Neutroni on varsin ongelmallinen aine. Se kykenee porautumaan jopa yksittäisen U- 235 atomin sisuksiin. Mutta ei tässä kuin maistiaisiksi. Fission 200 000 000eV räjähjdysenergiastaan sinkoava yksittäinen neutori. Käyttäytyy kuin lyijyhaulit ammuttuna voihin. Tajusitteko nyanssin. Neutroni muodostaa kiintorautaan kolmiskulmaisen ja suoraviivaisen keramisoidun jäykistävän kapillaariputken lävistysreittiinsä.

Yksittäinen reikä kyllä alkuun on melkoisen orpo. Mutta mitä alkaa tapahtua kun näitä reikiä reaktorin käydessä muodostuu miljoonia parviinsa? No mysteeri sai aivan uusia ulottuvuuksia mm. silloin kun Norjalainen Thomas Ebbesen 1989 ihmeekseen huomasi tällaisen neutronivuon reijittämän metallilevyn päästävän lävitseen j o p a suurimmat massiivisimmat valofotonoinnit!. .

Yhtäkkiä tajuttiin se perusyy miten näennäisen kaasutiiviistä reaktorista ulos pursottuvat ohuen ohuet kanavakeskittymät kykenivät pumppaaamaan tonneittain säteilyfotonointeja, Pu- 239 kanavasäteilyplasmoja. Jopa keskittämään metalliseinät pidättäneet matalemmatkin säteilyenergiamuodot ulos kuin laserilla fokusoiden! Ydinalassa lepäilee kyllä salaisuuksien verhojen takana t i e d e t t y. 1000MW reaktorin vuotavan valtavat säteilyenergiat salakavalasti "muunneltuina ja fokusoituina". Mutta nyt tämä ydinaseteollisuuden tarkoin salaama hypertekniikan mekanismit paljastuvat suurelle yleisölle kauttani:

http://kuvaton.com/k/YZ8p.jpg

-------

PLASMONI demona
****************

On tietysti paljon helpompaa tajuta miten tässä reaktorien lävistäneitten neutronien ja kanavasäteilyn syöpymien muodostamat miljoonat reijät konkreettisesti toimii. Aatelkaa nyt. Reaktorin peruskansi voi olla paksuudeltaan 23cm paksu umpirauta. Mutta, hei tää on tärkeää ymmärtää. Mutta kun tällaisen rautarakenteen läpi alkaa paljain silmin yhtäkkiä näkyä sinitsherenkovina hehkuvat uraanitangot punaisen kuumina. Aivan tasan tarkkaan oivaltaa, että jotain todella pelottavaa on alkanut säteilyerosoitua suojauksista pois.

ASEA opetti, että näkemällä tappavan reaktorin sisältö on kuolettavaa nähdä! En tietysti ala demoamaan miten tällainen reaalimaailmassani toimii TVO:n reaktorihallissa nähtävänä demo. Vaan teen sen kuitenkin hyvin paksulla häkellyttävällä demolevyllä. Keskeisintä hahmottaa mitä Norjalainen Thomas Ebbesen NEC- laboratoriossaan 1989 tosiaan näki. Tapahtumat kuitenkin voidaan hyvin myös kuvantaa.

Huomatkaa, ettei tuosta 23cm paksusta reaktorin kannen pinta- alasta ja massasta ole poissa kuin kosmeettiset 0,000 01 prosenttia. Silti reikien prässäävät summaefektit muuntaa kannen säteilysuojana vuotavaksi kun seula. T.K. 16. 2012 artikkelissa korostettiinkin, näillä nanokokoisilla kapilaarihuokosilla läpi metallien kyetään k o m p r e s s o i m a a n hirvittävä säteilypainekasvut. Joka puserataa reikin ongelmitta 10- kertaa liian isot valofotonit läpi kuin lihamyyllystä. Katsotaan kuvia ja annetaan demon toimia.

Suuntasin kameran tarkennettuna tähän TV:n kuvapintaan:
http://kuvaton.com/k/YZTU.jpg

Työstin kuvausalan väliin tällaisen 5cm pitkistä ruokopätkistä tekemäni "plasmoniryppään".
http://kuvaton.com/k/YZTz.jpg


Jos "plasmonirypäs" on hiukankin vinossa. Fotonoinnista ei tule mainittavasti läpi.
http://kuvaton.com/k/YZTo.jpg

Mutta.. . hätkähdytävin lävistys räjähtää läpi kun pillit on juuri oikeassa päästölinjassaan:
http://kuvaton.com/k/YZT9.jpg


Kiinnostavaa demoa, jotta toistetaan homma niin että reaktio näkyy kauempaa kuvattuna. Vinona liinat kiinni:
http://kuvaton.com/k/YZTV.jpg


Upee demo jälleen! Tarkka silmä näkee miten reaktoreista tuttu nanoplasmonitunnelistot toimii kuin ovisilmä venttiilinä! Päästäen yhtäkkiä läpi tuhatkertaiset tarkkaan kuin laserilla tunneloidut fokusoidun säteilyfotoniryppään kompressointinsa läpi. Muutaman millinkin vieressä oleva TLD geiger ei tajua taas mikä iski.
http://kuvaton.com/k/YZTd.jpg

Upeaa! ottolampi teki comebackin! Camppu, nyt sullle tulee vaikeuksia

"Haulikkoefekti"
YyYyYyYyYyYyYyY

Plasmoni kiehuttaa selvästi ydinlobbarien mieliä paljastettuna. Eräs keskeinen kysymys kiertyy sen aiheen ympärille, mitä voi tulla läpi valon lisäksi neutronin muodostamista kolmikulmaisista säteilyeroosionsa huokosreijistä? Valo on kertaluokkia matalataajuisempaa kuin yksikään ionisoivan säteilyn taajuuksista. Siksi neutronivuon reaktoriin poraamista rei’istä lappaa läpi kolossaalisesti kaikki säteilyvuoin kirjot massiivisen vedyn ominaispainoisen elektronin ja protoninsa sisältämän neutronien lisäksi: Beetaelektronit, protonit, röntgenfotonit, gammasäteilyt, myonisäteilyt, prionit ties mitkä. Läpi tulee siis fyysisistä hiukkasista jopa ionisoituneen vedynkin kaltaiset kaasun atomihituset esteittä!

Hollannissa tunnetaan tarina pojasta, joka koulumatkallaan kulki valtaisan betonipadon ohi. Eräänä päivänä huomasi siinä pienen vesinoron. Muiden lähtiessä hakemaan apua padon luhistumisen pelossa. Tämä sankaripoika jäi pitämään pienessä reiässä olematonta sormeaan. Pelasti miljoonat tuhotulvalta näin. Poika kuitenkin kuoli kylmettyessään padolla ja jääden Hollannin kansallissankariksi. Kysymys kuuluukin miten pieni sormi v o i estää kiinteän betonipadon hajoamista?

Mekanismi tunnetaan monestakin yhteydestä. Olette varmaan useat ampuneet paperiseen rinkuloituun ammuntatauluun. Kymmenien osumien jäljiltä, jos osuit hyvin putoaa lapun keskuskymppi kokonaan pois. Sama tilanne lukuisissa tikkatauluissa. Satojen osumien tikkataulun kymppikeskusta lopulta irtoaa, paljastaen tikkareikiä suunnattomasti isomman yhteisreikänsä. Ilmiö on tunnettu jos ammut vaikka haulikolla.
Tämän klassisen "haulikkoefektin" tunnette. Kun reaktorin paineastiaan alkaa tulla neutronivuon seinämänsä ongelmitta lävistäessään vuotopaikkoja. Alkavat tuhon osumat keskityttyä imupaineeseen syömään reiän ympäriltä lisää pois materiaalia. Halusin demota ilmiön valokuviin. Ensin lähtötilanne, jossa kiintopinnassa on vasta ihan muutama neutronivuon osuma, johon painepurkuvuoto alkaa keskittää lisätuhon osumia rankasti kiihtyvästi.

http://kuvaton.com/k/YZDY.jpg


Säteilyvuot alkavat syödä osumakertymistä. mm. ++..ionisoitumien reaktorissa osuessa kohdalle ryöstää sädesuojien valenssisidoselektroneja. Reaktorin rakenteita säteilyn eroosiot pommittavat nimenomaan sieltä missä eniten vuotoa jo valmiina on. Neutroni on f y y s i n e n hiukkaspommi, joka reaktorista saamallaan energiallaan läpäisee j o p a metrisen umpiterässeinämän keralla ja reaktorin pelti on tästä vain osia 23cm. Haulikkoefekti näkyy ja tuntuu murskaavana ja kiistatta demossani:

http://kuvaton.com/k/YZD8.jpg


Jotta kaikki keskeinen tulee näytettyä, niin kurkistus valosäteilynkajoon ja tappavaan reaktorin h e h k u u n tallentuu tässä ikimuistoisesti.

http://kuvaton.com/k/YZDp.jpg

----

Miten plasmoni kompressoi fotoneja?
AAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAA

Aiheesta saa erittäin vähän tietoa. Mutta sentään jotain: "Plasamonit ovat liikkuvia elektroniaaltoja, jotka saavat energiasyntymänsä, kun fotonisäteilyn energiat" kohdistetaan metallipintaan. Plasmonin aallonpituus on korkeintaan kymmenesosa näkyvän valon aallonpituudesta, joten ne voivat kuljettaa valoa ja tietoa näille siihen muuten liian pienien aukkoryppäittensä ja verkostojensa läpi."

Plasmoniaukko metallissa muodostuu metallien uloimpien valenssisidoselektronien vuorovaikutuskenttään v a r a s t o i t u v a s t a säteilyiskuenergiasta. Tilanne on vähän sama kuin kovan vesilavuaarin pinnassa coriolispyörteen imiessä viemäriin pehmeämpään vesiliikkeensä mukana tiskausjätteitä pyörien spiraalikierreaaltona kohden nieluaan. Jos demoamme tällaisen luonnon vesistöön vesi- imuputkeen voimme laskea jopa sen tehon kompressoida saamaansa materiaalia. Koska meitä kiinnostaa verrata ilmiötä siihen mitä tapahtuu OL- 1 reaktorin neutronivuon säteilyeroosioreikään suhteutettuna. Meidän pitää selvittää reaktoreistaan tauotta vuotavan kapillaarin "antotehot" matemaattiseen malliimme.

– OL- 1 reaktorin peruspaine on 67 baaria. Vastaten vesipaineena huikaisevaa 670m koskipudotusta.
– Minkä tehon tuollainen vuotoreikä sitten tekee päästäessään lävitseen vaikka 1000L vesimäärän?

Veden kaava on selkeä. Putouskorkeus metreissä h* vesikuutiota/s* gravitaatiovakio g 9,81= teho kW:
670m* 1m3* 9,81= 6 572 700W . . .! Hupsista, johan tuollaisilla tehoilla sähköistyisi kokonainen kaupunki. Niin ja sorvaantuu siinä reaktorista TVO:lla puhtia niin valtavat määrät, että viimeisimmässäkin tehon korotuksissaan TVO:n alkutavoitteen tehonsa 890MW nousustaan tipahteli toistakymmentä MW!

ottolammelta tulee jännää textiä...
Voidaan jättää se omaan arvoonsa & hän saa kirjoittaa täällä juttujansa vapaasti, eli en toivo, että tämä aihe poistetaan!

ei siinä mitään että ottolammen jutut on ihan kiinnostavia, joskaan eivät ehkä kuulu tänne.

PossuKunkku kohta tajuat ettei noissa viesteissä ole päätä eikä häntää.(ottolampi)se on ollutäällä aikasemminki ja se oli mukavaa(sarkastiseen sävyyn jos et sattunut huomaamaan)